Asioita voi hoitaa monella eri tavalla, mutta lähes poikkeuksetta se oma tapa tuntuu ainoalta oikealta. Mitä jos ottaisi vähän etäisyyttä omiin hommiin ja tutkisi muiden vinkkejä? Ryhmääkin voi nimittäin johtaa aika monella eri tavalla.
Mikä seuraavista on suosikkisi? Poimi parhaat ideat talteen!
Kun ryhmänjohtajia on enemmän, kenenkään ei tarvitse sitoutua olemaan joka viikko paikalla. Tapaamisten valmisteluvastuut voidaan jakaa siten, että kullakin on vetovastuu kerran kuukaudessa ja kahdesti kuukaudessa läsnäolovuoro. Useamman johtajan kanssa käsipareja on enemmän ja toiminnassa on joustavuutta. Sairaustapaukset tai muut sijaistamista edellyttävät esteetkin hoituvat helposti, koska ryhmällä on useampia puolin ja toisin tuttuja johtajia jo valmiina.
Kun rekrytoidaan kerralla kaveriporukka (kuten yllä mainittu trio tai nelikko) ryhmää johtamaan, niin mukaanlähtemisen kynnys on matalampi. Kaverien kesken toisten tavat ovat tuttuja ja ryhmän vetämisen ohessa tulee nähtyä niitäkin partiokavereita, joihin kenties ei muuten tulisi pidettyä livenä yhteyttä. Kysykää laajasti lippukunnan entisistä vartioista tai vaeltajaporukoista ryhmänjohtajia. Tarjolla on kivassa kaveriporukassa seikkailuja sudenpentujen tai seikkailijoiden kanssa, omia hyviä partiomuistoja ja osaamista lippukunnassa eteenpäin siirtäen.
Kun ryhmille ei löydy sopivia kokoontumisaikoja tai kololla ei ole vapaata tilaa, niin hyvä ratkaisu voi olla sijoittaa ryhmien kokoukset joko samanaikaisiksi tai niin, että osa ajasta on ryhmillä päällekkäin. Samanaikaisuus mahdollistaa yhteiset retket ja ulkoleikit suuremmalla joukolla - ja siten hauskemmin. Samalla ryhmien johtajien valmisteluvastuut kevenevät, jos myös toimintasuunnitelmia yhdenmukaistetaan niin että ryhmän johtajat vuorollaan hankkivat materiaalit samalla kertaa kummallekin ryhmälle. Jos sisätila on pieni, niin voidaan sopia, että joka toinen kokous on toisella ryhmistä ainakin pääosin ulkokokous, jolloin liikutaan, tutkitaan luontoa ja tähtitaivasta, käydään tutustumassa vaikkapa talliin tai nikkaroidaan puutyöluokassa, huolletaan polkupyöriä ja muutenkin harjoitellaan aidoissa oloissa asioita.
Aikuispartioryhmän kokous voidaan hyvin järjestää samaan aikaan esimerkiksi sudenpenturyhmän kokouksen kanssa. Vanhempien on helppo tuoda oma sudenpentunsa partioon ja odotellessaan osallistua aikuisille suunnattuun partiotoimintaan. Joku saattaa vaikka innostua itsekin vetämään ryhmää.
Kun koko lippukunta kokoontuu viikoittain samaan aikaan yhdessä tulee koko lippukunta tutuksi. Jokainen pääsee tekemään oman ryhmänsä kanssa omaa ohjelmaansa, mutta koko joukon kanssa voidaan yhdessä osan aikaa esim. leikkiä tai kertoa tulevista tapahtumista.
Muutamissa lippukunnissa tehdään niin, että koko lippukunta kokoontuu samaan aikaan kerran kuussa ja sillä viikolla ei ole ryhmien omia kokouksia. Näin ihmiset oppivat tuntemaan toisiaan, mutta kevennetään myös johtajien hommaa. Ehdottomasti parastamisen arvoinen juttu!
Jos johtajaresurssit ovat niukat, on voimien yhdistäminen hyvä ajatus. Kahden lippukunnan yhteistyöllä, jossa kummastakin lippukunnasta on mukana edes yksi johtaja, voidaan käynnistää yhteinen uusi ryhmä tai järjestää vaikkapa ikäkausiryhmien yhteinen retki tai seikkailijoiden maastoleikki sepeli. Vanhemmissa ikäkausissa alueen yhteinen samoaja- tai vaeltajaryhmä ja yhteinen luotsi on aina hyvä idea. Lippukuntien yhteiset ryhmät ja johtajien lainaaminen toisesta lippukunnasta ovat poika- ja tyttölippukunnissa tavallista arkea, joten laajennetaan ystävyys yli rajojen koskemaan kaikkia muitakin lippukuntia.
Jos oman kolon läheisyydessä ei enää asu lapsia tai johtajia ei löydy, niin kannattaa katsella mistä löytyy uusia asuinalueita tai kasvukeskuksia, joista lapsia ja aikuisia löytyy paremmin. Partiota voi mainiosti toteuttaa muuallakin kuin omalla kololla. Usein uusilla asuinalueilla on paljon lapsia ja lasten kanssa harrastamaan mielellään tulevia aikuisia, joten saatte helposti lippukuntaan uusia resursseja, uusia ideoita ja uutta virtaa uusien jäsenten myötä. Uusilla alueilla myös usein halutaan tukea yhteisöllisyyttä ja harrastusmahdollisuuksia, jonka vuoksi kokoontumistilojen löytäminen on yleensä helppoa.
Hanhiauralla tarkoitetaan useampia johtajia, jotka kukin vuorollaan ovat “hanhiauran kärkenä” ja johtavat seikkailijajoukkueen vartionjohtajien tai sudenpentulaumojen nokkapentujen tapaan. Tällöin aikuisenkaan ei tarvitse olla “valmis moniosaaja” eikä ottaa kokonaisvastuuta vaan valmisteluvastuu kiertää ja siten tehtävä kevenee. Esimerkiksi hallituksen kokouksen vetäminen, kahvituksen hoitaminen, sihteerin tehtävät tai palautetuokioiden ohjeistaminen toimivat hyvin hanhiauramallilla.
Lasten koulupäivät ovat lyhyitä ja siten monelle sopisi turvallinen partiotoiminta iltapäiväkerhomaisesti koulun tiloissa. Koulun kanssa sovittaessa voidaan päästä hyödyntämään koulun tiloja puutyöluokasta opetuskeittiöön tai jumppasalista urheilukenttään.
Lasten harrastaminen alkaa yhä varhemmin ja aiempaa nuoremmilla lapsilla on valmiuksia ryhmässä toimimiseen. Perhepartioryhmä mahdollistaa koko perheelle yhteisen harrastuksen, joka voi olla esimerkiksi kuukausittainen tapaaminen retkeillen, leipoen, askarrellen, leikkien, jne. Perhepartiosta kasvaa seuraaviksi vuosiksi sudenpentuja ja akeloita.
Joka paikkakunnalta löytyy lapsia, joiden äidinkieli ei ole suomi. Partioharrastuksen mahdollistamiseksi kaikille kannattaa lippukunnan kertoa partiosta myös englannin kielellä. Ryhmässä tulee silloin olla englanninkielentaitoinen ryhmänvetäjä tai lapsen mukana voi tulla ryhmään perheenjäsen, joka toimii apujohtajana ja tulkkina. Nuorten kohdalla ryhmän muilla nuorilla usein on riittävä kielitaito kaksikielisessä ryhmässä toimimiseen ja tulokkaan kanssa keskusteluun.
Erityistä tukea tarvitseva pärjää ryhmässä mukana kunhan saa tarvitsemissaan kohdissa apua ja mahdollisuuden sovellettuun toimintaan. Lapsen tai nuoren mukana voi tulla perheenjäsen apujohtajaksi tai kunnallinen harrastusavustaja henkilökohtaiseksi avustajaksi. Sisupartiolaisen mukanaolo paitsi ilahduttaa, myös lisää erilaisuusosaamista, josta koko ryhmä hyötyy. Alaa opiskelevat voivat saada sisupartiotoiminnasta hyväksilukua, joten jos paikkakunnalla on sosiaali- tai nuorisoalan koulutusta, kannattaa kysellä oppilaitoksista johtajia lippukuntaan.
Parijohtajuus tarkoittaa aidosti tasaveroista johtajaparia, joka yhdessä suunnittelee ja johtaa toimintaa. Parijohtajuuden etuja on matalampi kynnys lähteä pestiin, kun tietää että tehtäviä jakaa toinenkin. Aina on olemassa sparraaja, olkapää ja tukija lähietäisyydellä. Parijohtamisessa on tärkeää avoimuus ja aktiivinen vuorovaikutus, jotta kummankin tahoillaan tekemät linjaukset ja tiedoksi saamat asiat ovat toisellakin heti tiedossa ja kumpikin voi rakentaa sujuvasti yhteistä tarinaa ja siten johtavat kohti yhteistä päämäärää.
Kuva: Mikko Roininen
