Alue-ROK on mainio tapa yhdistää alueen resurssit ja kasvattaa nuorista yhteistyön merkityksen ymmärtäviä johtajia. Tämän vuoksi Länsirannikko yhdessä Järvenpään Metsänkävijöiden kanssa on jo vuosia pitänyt ROK-kurssin yhdessä keväisin. Tänäkin keväänä koulutimme yhteensä 21 uutta ryhmänohjaajakurssin käynyttä nuorta.
Nuoret johtajat ovat lippukunnan tulevaisuuden toivo. Heihin satsaamalla haluamme turvata laadukkaan partiotoiminnan vastaisuudessakin, sillä he ovat tulevia johtajia. Liian usein kuitenkin samoajat ovat väliinputoajia, joiden merkitys ymmärretään liian myöhään.
Monella lippukunnalla on vuosittain muutamia kurssitettavia, joille yksinään on turha järjestää kurssia itse. Jos nuoret lähetetään vieraan järjestäjän kurssille, on aina huoli olemassa, vastaako kurssi oman lippukunnan tarpeita ja saavatko nuoret siitä kaiken irti. Säännöllisenä yhteistyönä vuosittain alue-ROK on toimiva kokonaisuus, joka ei rasita lippukuntaa.
Meidän alue-ROKimme johtajisto koostui tänä vuonna nuorista aikuisista ja teemana oli ”nuorilta nuorille koulutusta”. Teimme tietoisia valintoja koulutuksen suhteen: ei koulumuotoista opetusta, molempien viikonloppujen perjantait olivat tarkoitettu ystävystymiseen ja kaikki lippukunnat keskenään olivat samanarvoisia. Tämä kaikki siirrettiin käytäntöön hyvän johtajiston kanssa. Hyvä henki johtajiston kanssa siirtyi myös koulutettaviin kahden viikonlopun aikana.
Alueyhteistyön haasteena on usein, ettemme tunne toisiamme hyvin. Meillä ei ollut vastaavaa ongelmaa, vaikka johtajistomme koostui neljän eri lippukunnan johtajista ja kurssilla oli viidestä lippukunnasta osallistujia. Yhteis-ROK on Länsirannikolla jo pitkä perinne, joten järjestävät tahot olivat jo tuttuja toisilleen. Näin ollen meidän oli helppo jatkaa perinnettä ja yhteistyönä kouluttaa tämä kurssi. Vaikka kurssin järjestämisessä on työtä, saa tehokkaalla delegoinnilla kurssin kuin kurssin kasaan.
“Miksi haluat olla johtaja partiossa ja miksi haluat johtaa omaa ryhmääsi nyt?” kysyttiin kaikilta staabin jäseniltä ääneen kurssin aluksi, oli tehtävä sitten ryhmänjohtaja, pestijohtaja tai piirihallituksen jäsen. Nuori samoaja on johtajapolkunsa alkupäässä, usein täynnä intoa, mutta vailla suuntaa. Kouluttajatkin olivat joskus olleet samassa pisteessä, joten heidän tarinoistaan saattoi saada inspiraatiota: mitä partiossa haluaa ja voikaan tehdä? Oman johtajaidentiteetin luominen lähti siis liikkeelle kouluttajien kuuntelemisesta.
Viikonloppujen aikana kurssitettavat nuoret ystävystyivät keskenään ja kurssin jälkeenkin ystävyydet ovat jatkuneet. Koulutuksen ja uusien ystävyyssuhteiden turvin kurssimme johtajisto toivoo näistä nuorista uusia innokkaita johtajia, jotka ymmärtävät alueyhteistyön merkityksen. Yhdessä olemme enemmän.
