Lapin historian suurin piirileiri Kajahus 2019 järjestettiin heinäkuun lopussa Sarriojärvellä, Kemijärven kupeessa. Leirillä oli myös uusmaalaisia lippukuntia.
Hiiden Hittavaisten matka Lapin piirileiri Kajahukselle starttasi leiriä edeltävänä sunnuntai-aamuna. Edellinen viikko oli ollut kaoottinen, ja olin melkein varma, että leiristä ei tulisi mitään.
Leirilippukunnan aikuiset olivat yksitellen kadonneet, joko peruuttaneet osallistumisensa tai menneet muihin pesteihin, ja leirilippukunnan johdossa oli lopulta yksi leirilippukunnanjohtaja, tarpojaluotsi, samoajaluotsi ja muutama akela. Leirin tekijöillä tuntui olevan “kaikki selviää aikanaan”-asenne, joka ei hirveästi lohduttanut siinä vaiheessa, kun viidellekymmenelle leirilippukuntalaisille piti varmistaa aamupala maanantaiaamuksi. Mutta jonkin ihmeen kautta (lue: mahtavien johtajien kovalla työllä) olimme saaneet menomatkalle varattua ruokailun Oulusta, leirilippukunnan teltat erikseen matkaan peräkärryllä ja leirin yksisarvisenkin pakattua bussiin.
Sunnuntaipäivän 13 tunnin matkanteon jälkeen saavuimme onnellisesti leirille ja saimme tavarat kannettua leirialueellemme. Leirialuehan oli Puolustusvoimien harjoitusalue ja jotenkin alle tunnin sisään saapumisestamme pari sudenpentua olivat jo löytäneet alueelta räjähtämättömän kranaatin. Onneksi leirin tilannekeskus palveli ja kranaatti taidettiin raivata vielä saman illan aikana.
Leiri varsinaisesti alkoi maanantaina muiden lippukuntien saapumisella ja leirin pystyttämisellä. Illalla järjestettiin leirin avajaiset, joissa vieraili muun muassa Joulupukki. Ikäkausiohjelmat alkoivat tiistaina, ja lapset pääsivät ohjelmissa paistamaan popkornia ja soutamaan kirkkoveneellä. Monelle pienemmälle leirin kohokohta taisi olla tiistaina Koitos-sarjan tubettajien vierailu leirillä, ja johtajia huvitti sudenpentujen jännitys, kun Roni Bäck tuli vastaan vessajonossa.
Sudenpentujen leiri päättyi torstaina, ja lippukuntamme sudenpennut lähtivät lentämällä leiriltä. Vaikka kommelluksilta matkatavaroiden kanssa lentokentällä ei vältetty, sudenpennut kotiutuivat johtajineen turvallisesti. Me muut jäimme huomattavasti hiljaisempaan leiriin viettämään vierailupäivää, jonne jopa yhdet vanhemmat olivat tulleet leirille vierailemaan mökkireissun yhteydessä! Torstain kruunasivat keskiäiset, joissa ratkottiin leirille iskenyttä äkillistä vesipulaa. Leiriläisten kekseliäisyydellä, yhteistyöllä ja huumorilla vesi saatiin takaisin, ja palkinnoksi leiriläiset saivat sipsiä ja karkkia.
Loppuleiri kuluikin yhdessä hujauksessa. Samoaja-vaeltajaniemeen ilmestyi vesiliukumäki, koska jokaisella leirillähän kuuluu olla sellainen, leiribiisi tarttui itse kunkin päähän pysyväksi korvamadoksi. Auringonpistoksia oli muutama, niistä toivuttiin ja tarpojien kanssa keskusteltiin siitä, tarvitseeko ruokailun yhteydessä juoda jotakin.
Lauantaina oli ohjelmassa vielä viimeiset ikäkausiohjelmat ja päättäjäiset. Haikein mielin purimme leirilippukunnan rakennelmat ja valmistelimme seuraavan aamun lähtöä. Päättäjäisten jälkeen yöllä jotkut saattoivat vielä liikkua ympäri leiriä tekemässä jäyniä ja aamulla monella oli kurja nousta riippumatosta kun kengät olikin vedetty ylös puuhun. Nousemisen teki vielä kurjemmaksi se, että koko leirin kestänyt helle oli yön yli vaihtunut kymmenen asteen lämpötilaan.
Kajahuksesta jää muistoiksi luonnottoman hyvä sää ja viimeisen aamun kylmyys, leirin rento fiilis ja kaikkien leirin tekijöiden ja leirilippukuntien johtajien avuliaisuus. Leirilippukunnassamme ei loppuvaiheessa ollut kuin kolme johtajaa kaitsemassa noin 35 leiriläistä ja johtamassa leirin arkea, mikä tuntui monessa hetkessä mahdottomalta, mutta muut leirilippukunnassa majoittuneet aikuiset ja muiden lippukuntien aikuiset auttoivat upeasti.
Vaikka apua sai pyytämällä, leirilippukunnan arki sujui eikä suurempia haavereita sattunut, kasvattamisena ei toimintaamme silti voinut kuvata, vaan enemmän joukkojenhallintana. Tuleville leireille toivoisinkin enemmän aikuisia, joilla on aikaa olla läsnä leiriläisten arjessa, kuunnella ja tukea.
Kirjoittaja toimi Kajahuksella leirilippukunnanjohtajana.
