Kirjoitus on ensimmäinen osa Pärskeen Kasvun avaimet -blogisarjaa.

On selvää, että partiossa on huutava pula aikuisista, eli mahdollistajista. Vaikka Suomen vaikuttavimpaan nuorisojärjestöön toivotaankin nuoria mahdollisimman paljon myös johtotehtäviin, on aikuisilla ehdottomasti oma paikkansa tämän firman pyörittämisessä.

On kuitenkin hyvä tiedostaa, että jokainen partiolainen ei ainakaan alussa voi, tai edes halua, olla partiotoiminnan mahdollistaja. Anna tällöin tilaa tutustua toimintaan esim. aikuisvartion kautta, sillä into mahdollistajan rooliin voi syttyä myöhemmin. Moni lippukuntansa aikuisrekryn kanssa työskennellyt partiolainen tietää, kuinka haastavaa puuhaa aikuisten mukaan saaminen ja toimintaan juurruttaminen voi olla.

Kokeile näitä:

1. Tietoa lippukunnista etsitään usein netistä. Päivitä yhteystietojen lisäksi sivuille mukavia partiomaisia kuvia, jossa on aikuisia partiolaisia. Kuka tahansa pystyy samaistumaan paremmin oman ikäisiinsä. Kokeile myös lehti-ilmoituksia, mainoksia kaupan seinälle sekä esim. paikkakuntasi Facebook -puskaradiota, mahdollisuudet ovat lähes rajattomat!

2. Kun yrität saada aikuista mukaan, kerro toiminnasta rehellisesti, mutta innostavasti. Kerro konkreettisesti ja laajasti siitä mitä kaikkea hänelle olisi tarjolla, minkälaista sitoutumista se vaatii (erilaisiin kokouksiin osallistuminen, akelakurssi, tervetuloa partioon -kurssi jne.). Pidä keskustelu positiivisena, älä painota esimerkiksi sitä, kuinka ongelmissa lippukunta on johtajapulan takia.

3. Nimeä aikuiselle 1-2 lähihenkilöä, jolta hän saa tukea tilanteessa kuin tilanteessa. Lähihenkilö voi olla myös aktiivisesta lippukuntatoiminnasta sivummalle ajautunut aikuinen, joka kuitenkin tietää vielä pääpiirteittäin mitä partio ja lippukuntatoiminta on. Hänen tehtävinään voi olla esimerkiksi kutsua tapahtumiin sekä pitää huolta uudesta aikuisesta. Näin saat kaksi kärpästä samalla iskulla, kun toiminnasta vetäytynyt vanha aikuinen voidaan saada aktiivisemmaksi osaksi lippukunnan arkea.

4. Hyödyllistä on myös tehdä kattava, mutta napakka ”tervetuloa aikuiseksi lippukuntaamme” -vihkonen, jossa on avattu esimerkiksi seuraavia:

  • tärkeimmät yhteystiedot tiivistettynä
  • kaikki oleellisimmat partioon liittyvät sanastot (oma slangimme kuulostaa evp:n korvaan yhtä oudolta kuin hammastarkastuksessa vilisevä sanasto…)
  • aikuisen kannalta tärkeimmät päivämäärät/ajankohdat lippukunnan arjessa (esim. parin viikon tarkkuudella syysretki, johtajaneuvostot, kalenterimyynnin alku jne.) Jos vuosikellonne tms. on kompaktissa muodossa, senkään liittäminen ei ole huono idea.
  • vihkoon voi myös tehdä ns. check listin, josta voi ruksia kohtia sitä mukaan, kun ne on suorittanut (esim. tutustuin nettisivuihin, kävin johtajaneuvostossa, sain huivin, minut pestattiin pestiini, annoin partiolupauksen, olen kaikissa facebook- ja whatsapp- ryhmissä. jne.). Tämä helpottaa aikuista itseään ja hänen lähihenkilöä pysymään kärryillä siitä, miten lippukuntaan integrointi on edistynyt.

5. Symboliikka on tärkeää ihmiselle ikään katsomatta. Miten uuden aikuisen saa tuntemaan itsensä partiolaiseksi? Eihän uutta aikuista voi sanoa ikuisesti uudeksi aikuiseksi! Keksikää jokin symbolinen tapahtuma (kaste, huivin saaminen, partiolupaus tms.) jonka jälkeen uutta aikuista kutsutaan partiolaiseksi. Tämä edistää hurjasti aikuisen kiinnittymistä lippukuntaan ja partioon.

Joskus uuden aikuisen mukaan saaminen voi edellyttää paljon houkuttelua.

 

Vältä näitä:

1. Tämä vaihe vaatii ihmistuntemusta ja väärin tehtynä voi karkottaa aikuisen kokonaan tiehensä. Tunnustele keskustelun lomassa varovasti mitä aikuinen toivoisi uudelta harrastukseltaan. Kun kerrot uudelle aikuiselle mitä hän voisi tehdä lippukunnassa, älä puhu pelkästään siitä, kuinka hänestä on hyötyä vain lippukunnalle työmyyränä. Tarjoa myös aikuisvartiossa yhdessä toimimista, retkeilyä ja rentoa harrastusta. Kaikki eivät etenkään alussa lämpene sille, että ainut hyöty hänestä ovat kymmentuntiset päivät kesäleirin keittiössä.

2. Älä oleta, että uusi aikuinen, vaikka hänellä olisi ohjaustaustaa muista harrastuksista, pärjää heti yksin esim. sudenpentulauman kanssa. Juurikin ns. heitteille jättäminen on ikävintä mitä uudelle aikuiselle voi tapahtua. Hänet kannattaa sen sijaan laittaa kokeneen johtajan apulaiseksi esim. ainakin ensimmäiseksi puoleksi vuodeksi tutustumaan mitä partiossa johtaminen edes on. On ikävä opettaa taitoja, joita ei itsekään osaa.

3. Jos uusi aikuinen ei vielä ole kiinnostunut ryhmänjohtamisesta, tarjoa hänelle ensin toimintaa aikuisvartiossa ja lippukunnassa yleisesti (esimerkiksi retkillä keittiössä). Into johtamista kohtaan voi nousta myöhemmin. Kaikilla meillä on jotain annettavaa lapsille, jota muilla ei välttämättä ole!

Aikuisten rekrytointi on kaikkien yhteinen asia

Aikuisten mukaan saaminen ei ole yhden eikä kahden henkilön homma, vaan siihen tarvitsee koko lippukunnan johtajiston panoksen. Samoaja ja vaeltaja, muista sinäkin hymyillä, tervehtiä ja ottaa uusi aikuinen mukaan toimintaan avosylin! Hän saattaa olla sinun jatkajasi kun lähdet esim. opiskelemaan pois kotipaikkakunnalta.

Aikuisen tulee tuntea itsensä tervetulleeksi. Vaikka voikin tuntua raskaalta kokouksen ohessa opettaa uudelle partiolaiselle miten asiat on tapana tehdä, tulee muistaa, että mitä paremmin alussa jaksaa panostaa ja toistaa asioita, sitä todennäköisemmin aikuisen saa kiinnittymään toimintaan.