Toukokuussa 2019 ilmestyi viimeinen painettu Pärske. Uudellamaalla on aina ollut tapana olla rohkea ja kokeilla uutta. Nyt on tehty Pärskeen osalta iso päätös, kun kesän jälkeen juttuja julkaistaan vain sähköisesti verkkomediana.
Vuosien saatossa veneen kokka on pärskytellyt lukijoitansa niin piirileireillä kuin partiotaitokisoissa sekä valistanut kasvun tärkeydestä ja ansiomerkeistä. Pärskeen sisällöt kelluvat edelleen näiden kantoaaltojen harjalla, vaikka uudistumistakin on toki tapahtunut. Nettiajan, ja erityisesti sosiaalisen median myötä on jouduttu miettimään sisältöjen ajankohtaisuutta. Tämä on entisestään korostunut 2000-luvulla, kun lehden julkaisutahti on hiipunut huippuvuosien jopa kahdeksasta lehdestä vuodessa neljään.
Toisaalta vankka tiedotusasema lehdellä yhä on: vakiintuneen tavan mukaisesti piirin tapahtumakalenteri, palveluesite, ja mikä milloinkin läystäke on kulkenut Pärskeen välissä koteihin. Vanhimmat lukijamme muistanevat vielä senkin ajan, jolloin Pärskeestä löytyi myös keskeisten piiriluottisten yhteyshenkilöt. Siis ihan ihka omat keltaiset sivut, meidän Pärskeessä! Ja ne yhteystiedot eivät muuten olleet twittertilejä tai snäppikoodeja, vaan lankapuhelinnumeroita.
Suuren maailman lehtien hengessä, toimitus kävi läpi läjän wanhoja Pärskeitä, ja kokosi parhaat sekä legendaarisimmat julkaisut yhteen.
Kaikki Pärskeen numerot on digitoitu. Numeroa klikkaamalla pääset lukemaan näköislehteä!
1/1978
Tietenkin, ensimmäinen Pärske. Tästä se kaikki alkoi. Ja voi kuinka hieno se olikaan!
4/1978
Piiritoimisto avautui Porvoossa. Lehdessä muun muassa muisteltiin avajaishumua ja sitä, miten länsiuusmaalaisten mielestä Porvoo oli melkein toisella puolella maapalloa.
5/1985
Tämä numero lienee kautta aikain suurilevikkisin Pärske, sillä siitä otettiin huikea 25 000 kappaleen erä. Lehteä jaettiin laajasti ympäri Uuttamaata, tarkoituksenaan tietenkin jäsenhankinta.
Merkillepantavaa lehdessä on runsaana läsnäoleva populaarikulttuuri, partiomyyttien murtamista – ja mainokset.
8/1988
Piirileirin puffina toiminut lehti, jossa visuaalisuuteen on panostettu. Mikä huikea yhtenäisyys läpi lehden ja jopa värillisiä sisäsivuja, unohtamatta ällistyttävää kuvitusta. Ja miettikää, ei ollut käytössä inDesignia tuon lehden teossa.
Lehdessä puhutti paljon nykypäivänkin kuumaperuna, nimittäin piirileirien talous: mihin ihmeeseen se 200 markkaa oikein kuluu?
2/1991
Johtajatulta mainostettiin johtajien omana tapahtumana – aivan kuten taas elokuussa koittavia Johtajatulia.
Lehdessä on myös haastateltu uusia piirihallituksen jäseniä. Kysymykset ovat olleet erittäin vaikeita ja syvällisiä, sillä toimittaja on halunnut tietää mm. pihalaisen mielipidettä siviilipalvelusmiehistä partiossa sekä partion uskontosuhteesta. Uudet toimintamuodot ovat hyviä, mutta trendien perässä juokseminen ei ole itsetarkoitus, kertoo haastateltava niin ikään.
5/1994
Melkutin-Pärske keskittyi muistelemaan kesäleiri Melkutinta. Sinulle, joka jäit paitsi. Lehden avulla oli helppo kokea Melkutin. Visuaalisuus ja tarinankerronta kuviin nojaten on vaikuttavaa. Löytyypä lehdestä jopa koko aukeaman tilaa vievä kuva.
6/1997
Musta Pärske. Ei, ei tässä puhuta etnisyydestä. Tai itseasiassa. No ei, mutta partiotabuja kyllä nostetaan esille, aivan kuten HC-partiolaiset Facebookissa nykyään. Sopiiko partio ja päihteet yhteen? Onko raha (tai enemmänkin sen puute) esteenä partion harrastamiselle? Mikä on laadukasta partiota? Partion seksiopas, anteeksi kuinka?
4/2011
Ensimmäinen Pärske, jonka allekirjoittanut elävästi muistaa. Lehti oli kauniin oranssi ja koristeltu c-kaseteilla. Teemana kyseisessä numerossa oli tietenkin piirileiri Huima. Lehden välistä löytyi ilmoittautumislomake, josta sai mustata palluroita kuin ylioppilaskokeessa konsanaan.
Kiitos Ossi Ikoselle avustamisesta näiden juttujen kokoamisessa! Suuri kiitos myös wanhojen Pärskeiden digitointiin osallistuneille – ilman sähköistä arkistoa Issuu-palvelussa kaltaiseni milleniaali ei tietäisi mitään menneiden vuosien partiojulkaisuista.
