Partiolaiset kokoontuivat lokakuun puolivälissä etäyhteyksien äärelle pohtimaan monikielisyyttä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia partiotoiminnassa. Viime vuosina partio on kehittänyt monikielistä materiaalia, johon lippukunnat pääsivät tutustumaan. Lippukunnat kertoivat käytännön esimerkkejä arjen ryhmätoiminnasta.

Monikielistä toimintaa kehittämällä uudet kohderyhmät voivat löytää mukaan partioharrastuksen pariin. Lippukunnan toiminnasta voi kertoa muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä esimerkiksi lisäämällä lippukunnan nettisivuille käännöksen tärkeimmistä asioista tai kääntämällä lippukunnan esittelytapahtuman mainoksen jollain toisella kielellä.

Suomen ja ruotsin lisäksi puhutuimmat kielet useimmilla paikkakunnilla ovat englanti, viro, venäjä, persia, arabia, somalia, kurdi, ukraina ja saame. Partio on käännättänyt perusasiat harrastukseen liittyen näillä kielillä ja lippukunnilla on mahdollisuus käännättää omia tekstejään käännöstoimistossa alennettuun hintaan. Englanniksi tarjolla on jo useampia koulutuksia ja muuta materiaalia.

Kirkkonummella tehdään yhteistyötä kotoutumispalveluiden kanssa

Kirkkonummen Metsänkävijät aloitti syksyllä yhteistyön kunnan kotoutumispalveluiden kanssa. Kotoutumispalveluiden asiakkaita kutsuttiin mukaan kauden aloitustapahtumaan. Sitä kautta toimintaan tuli mukaan sekä lapsia että aikuisia.

”Sudenpenturyhmässä pärjäsimme aluksi käännösohjelmalla, joka lapsella oli mukana. Lapset nappaavat kielen kuitenkin tosi nopeasti”, kertoo lippukunnan pestijohtaja Anna Salmensuo. ”Nyt tämä lapsi puhuu suomea jo tosi hyvin. Aikuisten kanssa on haastavampaa, kun kielen oppiminen on hitaampaa.”

Salmensuo tuo esiin myös tärkeän huomion siitä, että lapsen huoltajat eivät välttämättä puhu suomea tai englantia. ”Silloin tarvitaan tukea ihan ilmoittautumislomakkeesta lähtien. Se olisikin tärkeää saada seuraavaksi käännettyä useammalle kielelle.”

Huomioidaan jokaisen kotikieli ja madalletaan yhdessä kielimuuria

Webinaarissa pohdittiin myös sitä, miten jokainen voisi toimia kielimuurin madaltamiseksi esimerkiksi ryhmätoiminnassa. Kieli voi olla yksi tekijä, joka aiheuttaa ulkopuolisuuden tunnetta ryhmässä. Osallistujat nostivat esiin sen, että välillä myös englanniksi puhuminen jännittää.

Webinaarin osallistujat ehdottivat ratkaisuina esimerkiksi kielikahvilan pitämistä silloin tällöin. Tällöin koloillassa puhutaan sinä päivänä vain yhdessä sovittua kieltä tai vaihtoehtoisesti jokaisella tehtäväpisteellä puhutaan eri kieltä. Apuna voi käyttää sanakirjaa tai käännösohjelmaa. Näin opitaan yhdessä, että virheiden tekeminen ei haittaa ja kielen puhumisen kynnys madaltuu. Myös vaikkapa kisarasteja voi toisinaan järjestää eri kielillä.  

Ryhmässä on tärkeää luoda yhteiset pelisäännöt myös kielen puhumisen osalta ja puhua avoimesti siitä, millä kielillä ryhmässä kommunikoidaan niin, että kaikki tulevat kuulluksi ja ymmärretyksi. Kaveri voi esimerkiksi kääntää samaa kieltä puhuvalle ohjeita. Eri kielistä voi keskustella siitä näkökulmasta, että miltä tuntuu ja mitä vaikutuksia sillä on ryhmädynamiikkaan, jos sulkee osan ryhmästä pois puhumalla tiettyä kieltä. Kaikkia ryhmässä puhuttuja kieliä voisi huomioida ryhmän toiminnassa aika-ajoin, vaikka suurin osa toiminnasta tapahtuisikin suomeksi. Se edistäisi kieliin suhtautumista rikkautena eikä partiolaisille jäisi se kuva, että vain yksi kieli on ryhmässä sallittu.