Lasten osalta asia on selvä – entä sitten aikuiset?
”Partiotoiminnan tavoitteena on kasvattaa nuorista vastuuntuntoisia ja itsenäisesti ajattelevia yhteiskunnan jäseniä. Vahvan itsetunnon kehittymistä ja terveitä elämäntapoja kasvatuksessa painottamalla ehkäistään ennalta päihteiden kokeilua ja käyttöä. Partiojohtajan esimerkki nuoren kehityskulussa on ratkaisevan tärkeä. Hän on – tahtomattaankin – nuorille esikuva ja aikuisen malli. Partiojohtaja opettaa omalla käytöksellään nuorille monenlaisia asioita, myös suhtautumista päihteisiin.”
Katkelma on vuonna 2001 julkaistusta Partioneuvoston päättämästä linjauksesta koskien päihteitä ja partiota. Ohjeesta käy ilmi selkeästi, miten partio ja alkoholi tulisi yhdistää, pikemminkin niin päin, että miten niitä ei tulisi yhdistää toisiinsa. Partiossa olisi kuitenkin tarkoitus pitää kolmelle vanhimmalle ikäkaudelle “päihdevalistusta” erilaisilla menetelmillä. Tarpojilla alkoholia käsitellään Minäminä -tarpossa ja sivutaan pausseissa muiden kutkuttavien aiheiden ohella, samoajilla aihetta käsitellään enemmän valistavassa mielessä ja vaeltajien tulisi pohdiskella suhdettaan alkoholiin esimerkiksi ympäristössä, jossa on päihtyneitä ihmisiä. Aikaisemmin alkoholia on käsitelty enemmän partio-ohjelmassa, esimerkiksi vaeltajilla oli vapaaehtoisena aktiviteettina sivistynyt viininmaistelu.
Muistetaan ne, joiden takia tätä tehdään
Partion päihteettömyydellä on syynsä. Partiossa toimitaan usein lasten kanssa, mikä edellyttää sitä, että heistä vastuussa olevien tulee olla toimintavalmiudessa esimerkiksi tapaturman sattuessa. Tämä pätee myös silloin, kun lapset on saatu nukkumaan retkellä tai leirillä. Omassa mielessään voi vain kuvitella mitä kaikkea voi tapahtua, jos esimerkiksi joukko sudenpentuja lähtee ilman taskulamppuja etsimään vessaa pimeydestä ensimmäisenä leiriyönä, ja yksi heistä astuu naulan päälle.
Partioon tulee usein lapsia erilaisista taustoista. Harva johtaja tietää millainen suhtautuminen lapsen perheessä on alkoholia kohtaan. Joillekin lapsille partio voi olla yksi harvoista vapaa-ajan paikoista, jossa ei tarvitse kärsiä alkoholin aiheuttamista haitoista ja ongelmista. Saatat jopa itse olla ryhmäläisellesi se turvallisimman tuntuinen päihteetön aikuinen hänen elämässään. Toisaalta ryhmässä saattaa olla lapsi, jonka perheen yhtenä arvona on täysi päihteettömyys. Jos tällaisen lapsen vanhemmat saisivat tietää, että esimerkiksi kesäleirin johtajasaunassa on juotu saunaolut, heidän lapsensa partioharrastus saattaa päättyä samalla hengenvedolla. Ja aivan syystä.
Alkoholia huivi kaulassa?
Lasten kanssa toimiessa päihteettömyys on siis ehdotonta. Entä sitten, jos järjestetään partiotapahtuma, jossa on ainoastaan täysi-ikäisiä osallistujia? Vastuu painaa vain omasta nahasta, kun alaikäisiä ei ole paikalla. Jos täysi-ikäisistä koostuva johtajaporukka päättää lähteä rankan kesäleirin suunnittelukokouksen jälkeen terassille istumaan huivit kaulassa, tulee ottaa huomioon se, että mukana kannetaan tunnetuinta partiosymbolia, joista meidät tunnistetaan. Minkälaisen kuvan tämä antaa partiosta? Onko partiolainen rento tyyppi, joka osaa sivistyneesti juoda yhden, vai jotain aivan muuta?
Ulkomailla partiossa nähdään enemmän alkoholia. Esimerkiksi Englannissa leirillä voi olla johtajille on tarjolla iltaisin johtajakahvilassa alkoholipitoisia virvokkeita. Johtajilla on vastuuvuoroja ja vapaavuoroja, vastuuvuorossa olevat huolehtivat alaikäisistä osallistujista ja vapaavuorolaiset pitävät vapaata vastuusta. Kuulostaa mukavalta, mutta toimiiko se oikeasti, etenkin jos vapaalla olevat lähtevät viihteelle. Ennen kuin aletaan pestaamaan seuraavalle Finnjamboreelle baarimikkoja, on hyvä pohtia esimerkiksi suomalaisen ja englantilaisen partion sekä alkoholikulttuurin eroavaisuuksia, asian moraalista puolta sekä turvallisuutta. Vaikka partioliikkeen perustaja Robert Baden-Powellin kerrotaan nauttineen leiripäivän päätteeksi gin tonicin, tarvitseeko meidän tehdä perässä? Muitakin rentoutumiskeinoja voi kehitellä!
Onko alkoholi totaalipannassa jopa täysi-ikäiseltä partiolaiselta?
Päivänselvä asia on, että Suomen laki kieltää alaikäisiltä alkoholin käytön ja hallussapidon, myös alkoholin välittäminen on heille kiellettyä. Mutta ajatellaan täysi-ikäisiä, esimerkiksi vaeltajia. Partiolaisista pyritään kasvattamaan järkeviä ja vastuullisia yhteiskunnan jäseniä. Voisiko tähän kasvatukseen kuulua sivistyneen alkoholinkäytön opettaminen esimerkiksi osana ruokakulttuuria? Olisiko kuitenkin varmempi jättää alkoholiin liittyvä valistus muiden tahojen kuten perheen tai koulun tehtäväksi?
Partiossa on tavoitteena luoda turvallinen ympäristö, jossa oppia ja kokeilla uusia asioita ilman pelkoa epäonnistumisesta. Lippukunnan vaeltajavartio voi olla tiivis porukka, joka toimii myös partion ulkopuolella. Jos alkoholiin liittyviä asioita ei tehdä partiohuivi kaulassa, ne tehdään todennäköisesti ilman huivia. Partiosta saadut ystävät ovat todennäköisesti tuttuja ja turvallisen tuntuisia, sillä heidän kanssa on parhaimmillaan kasvettu pienestä pitäen erilaisia asioita kokien, joita esimerkiksi koulukavereiden kanssa ei ole koettu.
Ilman partion tunnuksia harvoin toimitaan partiolaisina, joten vaeltajien baari-iltaa ei toivottavasti ainakaan lasketa partio-ohjelmaksi. Mutta voisiko sivistyneen alkoholin käytön yhdistää halutessaan esimerkiksi viinilasillisen muodossa vaeltajien Hyvät tavat -aktiviteettiin, jossa voidaan tutustua esimerkiksi pöytätapoihin itse valmistetun illallisen merkeissä?
”Uskallaksä tanssii selvänä?”
Toisaalta, miksei partio voisi olla se ympäristö, jossa pidättäydytään alkoholista, myös täysi-ikäisten keskuudessa? Vaikka olemme suomalaisia, jotka usein tarvitsevat jotain vettä vahvempaa avatakseen suunsa ja pystyäkseen pitää hauskaa, voisiko partiossa yrittää löytää kaikille meistä ne hauskanpidon muodot, joihin voi todeta illan päätteeksi ”en todellakaan kaivannut alkoholia pitääkseni hauskaa!”?
Vuoden 2018 Johtajatulilla oli tarjolla alkoholitonta olutta. Voisiko vaeltajien partio-ohjelman vapaaehtoisiin aktiviteetteihin kuulua alkoholittomien tuotteiden maistelua? Näin voidaan etsiä yhdessä hyviä korvaajia alkoholipitoisille tuotteille. Partiotapahtumissa on alkanut näkyä enenevissä määrin iltabileitä ja muita vastaavia karkeloita, alkaen tarpojille suunnatusta ohjelmasta aina aikuisille kohdistettuihin tapahtumiin asti. Esimerkiksi Explossa järjestettävät partiobileet lienevät hyvä esimerkki etenkin samoajille siitä, että hauskaa voi pitää ilman alkoholia, ainakin partiossa. Partio on usealle meistä elämäntapa, joten ehkäpä nämä partiossa opitut tavat siirtyvät muille elämän osa-alueille.
Pohdittavaa
Oletteko puhuneet koskaan alkoholin käytöstä lippukunnassanne? Kaipaisivatko linjaukset päivitystä, vai suunnitteletteko esimerkiksi ROK:ia jossa aihe olisi hyvä käsitellä tulevien johtajien kanssa? Minkälainen on lippukuntanne linjaus täysi-ikäisten alkoholin käytöstä? Sallitaanko esimerkiksi täysi-ikäisen johtajiston virkistäytymisillassa annos alkoholia? Onko alkoholin kanssa ollut ongelmia lippukunnan toiminnassa? Minkä verran haluatte antaa kasvatusta alkoholista esimerkiksi tarpojille tai samoajille, mennäänkö partio-ohjelman mukaan vai katsotaanko tilannekohtaisesti?