Näin ystävänpäivän tienoilla kerromme erilaisia tarinoita partioystävyksistä. Ensimmäisenä ääneen pääsee Meripartio Porvoon Pookin ja Tolkkisten Eräkettujen ihanat naiset.
Mia Lempiäinen:
”Olemme tutustuneet eri tilaisuuksissa, mutta tiivistyneet porukaksi partionjohtajakurssilla, jossa huomasimme että tässä seurassa on helppo ja mukava olla juuri sellainen höhlä tai höpötäti kuin on. Yksi mieleenpainuvimmista yhteisistä muistoista on Syksyn 2017 Johtajatulet, josta tämäkin kuva on otettu. Hirveän työviikon jälkeen tämä jengi pakkasi kamat kassiin ja lähti vesisateeseen nauramaan ja rentoutumaan! Ei sitä kotiväki aina ymmärrä mikä tässä porukassa on niin erikoista, että haluaa ehdottomasti lähteä makuupussiin palelemaan ja valvomaan; vaihtaa jakkupuku huiviin ja kumisaappaisiin. Ystäviä voi tuoda partioon, mutta partio on tällä kertaa tuonut meidät yhteen ja erittäin hyvä niin. Partio ei olisi näin mukavaa vapaaehtoistoimintaa tai siihen jaksaisi uhrata näin paljon itseään ja vapaa-aikaansa, jos nämä tyypit eivät olisi samanlaisella innolla ja sydämellä mukana. Meillä on älyttömän hauskaa yhdessä!”
Ene-Ly Männing:
”Tapasimme partionjohtajakurssilla ja tässä porukassa oli alusta lähtien helppo jutella. Tunnen olevani jotenkin samalla aaltopituudella heidän kanssaan – on helppo olla ja voi olla oma itsensä. Ollaan naurettu yhdessä niin paljon, että vatsa on kipeä. Minä en ole suomalainen, joten välillä on vaikea kommunikoida ihmisten kanssa, mutta heidän kanssaan en ole tuntenut mitään kommunikointivaikeuksia. Olen itse positiivinen ihminen ja minulle on tärkeää nauraminen. Tässä porukassa on iloisia ja energisiä ihmisiä, ”kaltaisiani”, jotka rohkaisevat ja antavat inspiraatiota. He tekevät minulle partiosta juuri partiota. Johtajatulilla olimme yhdessä ja voi että meillä oli hauskaa!”
