Vuoden 2026 alussa Helsingin Viikinmäessä parveili partiolaisia. Mitä he siellä tekivät? He olivat siellä Uudenmaan Partiopiirin vastuullisuusryhmän järjestämällä vierailulla Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymän jätevedenpuhdistamolle! Hyppää kyytiin kuulemaan, mitä kaikkea vierailulla tapahtui!
Aluksi kuuntelimme esityksen jätevedenpuhdistamosta. Saimme tietää, miksi jätevesiä puhdistetaan ja miten juuri Viikinmäen puhdistamo toimii.
Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on Suomen ja Pohjoismaiden suurin jätevedenpuhdistamo, joka käsittelee noin 800 000 asukkaan jätevedet Helsingistä ja useista naapurikunnista.
Kiinnostavan esityksen jälkeen ryhmämme jaettiin kahteen osaan ja saimme huomioliivit sekä vierailijakortin. Matka Viikinmäen kallion uumeniin saattoi alkaa!
Laitos oli VAALTAAVAAA!
Laitoksen läpi kulkee joka sekunti noin 3000 litraa vettä, eli 300 ämpärillistä! Tuo vastaa noin kahta paljullista vettä sekunnissa, ja koko ajan! Puhdistusaltaat on louhittu kokonaan kallion sisään. Näin vältetään hajuhaitat ympäristölle.
Melkeinpä ensimmäisenä pysähdyksenä oli kauhujen galleria, eli mitä kaikkea vessanpönttöön onkaan tungettu.
Mitä vessanpönttöön saa ja ei saa laittaa?
Viemärin hyviksiä ovat tiski- ja pesuvesi, vessapaperi ja ihmisen jätökset. Yksinkertaista ja helppoa, eikö olekin?
Nämä eivät kuulu viemäriin tai vessanpönttöön:
- Rasva ja ruoantähteet. Paistorasvat ja ruokaöljyt ovat viemärin pahimpia vihollisia. Rasva jähmettyy putkistossa kylmän veden vaikutuksesta ja muodostaa kovia tukoksia, jotka voivat nostaa jätevedet lattiakaivon kautta sisälle asuntoon. Rasva ja ruoantähteet houkuttelevat myös rottia viemäriverkostoon.
- Kiinteät roskat. Vanupuikot, terveyssiteet, tamponit, kondomit, käsipaperit, kosteuspyyhkeet (vaikka ne väittäisivät olevansa huuhdeltavia), hiukset, hammaslanka ja tupakantumpit. Kun viemärissä on tukos, jätevesi tulvii aivan väärään paikkaan – kiinteistöön tai ympäristöön. Lisäksi nämä eivät hajoa vedessä vaan takertuvat pumppuihin ja putkiston mutkiin aiheuttaen laiterikkoja puhdistamolla.
- Vaaralliset jätteet (kemikaalit). Monet kodin kemikaalit ovat vanhentuneina vaarallista jätettä, jonka pääsy luontoon pitää estää. Näitä ovat mm. maalit, liuottimet (kuten tärpätti), bensiini, öljyt, torjunta-aineet ja vahvat desinfiointiaineet. Puhdistamon toiminta perustuu eläviin mikrobeihin. Kemikaalit tappavat nämä hyödylliset bakteerit, jolloin puhdistusprosessi häiriintyy. Lisäksi nämä aineet ovat vaarallisia luonnolle.
Toimi näin:
Pyyhi pienet rasvamäärät talouspaperiin ja laita biojätteeseen. Suuret määrät, kuten kinkunrasva, tulee kerätä astiaan ja viedä keräyspisteeseen tai antaa jähmettyä ja hävittää biojätteenä. Vie vaaralliset jätteet maksutta Sortti-asemille tai muihin paikallisiin keräyspisteisiin. Kemikaalit päätyvät oikeaoppiseen käsittelyyn vaarallisen jätteen keräyksen kautta. Vie vanhentuneet tai käyttämättä jääneet lääkkeet apteekkiin.
Lisätietoa löydät täältä: pytty.fi
Seuraavaksi jatkoimme kohti bakteerien uima-altaita. Bakteerit puhdistavat jätevesien sisältämää ammoniumtyppeä typpikaasuksi, joka päästetään takaisin ilmakehään. Ilmassahan on typpeä lähes neljä viidesosaa. Allasosastot ovat valtavia nekin, syvyyttä yli 10 metriä, leveyttä lähes 20 metriä ja pituutta yli 50 m. On siinä bakteereilla tilaa uiskennella ja samalla puhdistaa jätevedet!
Jälkiselkeytysosastolla vesi puolestaan viipyy 9 tuntia liikkuen pikkuhiljaa eteenpäin kohti viimeistä puhdistusetappia: biologista suodatinta, jossa poistetaan vielä lisää typpeä jätevesistä.
Uusilla teknologioilla vähemmän haittoja mereneläville
Lääkeaineiden poistaminen jätevedestä on yksi jätevedenpuhdistuksen uusista suurista haasteista. Perinteiset puhdistusprosessit on suunniteltu poistamaan lähinnä ravinteita ja orgaanista ainetta, ei monimutkaisia kemiallisia yhdisteitä. Tällä hetkellä Viikinmäen puhdistamo poistaa osan lääkeaineista tehokkaasti, mutta osa kulkeutuu prosessin läpi mereen. Nämä aineet voivat vaikuttaa kalojen ja muiden vesieliöiden lisääntymiseen ja käyttäytymiseen jo hyvin pieninä pitoisuuksina. HSY tutkii ja valmistelee teknologioita, joilla lääkeainejäämät saataisiin kuriin. Muut viimeaikaiset hankkeet ovat keskittyneet erityisesti energiatehokkuuden parantamiseen.
Tunnin puhdistamokierroksen jälkeen jouduimme luopumaan huomioliiveistä ja vierailijakorteista, harmi sentään! Puhdistamon pitkillä käytävillä ja altaiden äärellä olisi viihtynyt pidempäänkin ihastelemassa jäteveden puhdistumista.
Vierailun lopuksi kiitimme oppaitamme partiohuudolla ja puisilla paistinlastoilla, joihin oli poltettu kestävästi partiossa-tunnus. Kiitos kaikille osanottajille vierailusta!
Miksi jätevesiä puhdistetaan?
- Rehevöitymisen estäminen: Jätevesi sisältää suuria määriä typpeä ja fosforia, jotka toimivat lannoitteina vesistöissä. Liika ravinnekuorma aiheuttaa rehevöitymistä, mikä johtaa muun muassa myrkyllisiin sinilevälauttoihin, veden samentumiseen ja happikatoon.
- Vesistöjen ekologinen tila: Puhdistamaton jätevesi kuluttaa hajotessaan vedestä happea, mikä on kohtalokasta kaloille ja muulle vesieliöstölle.
- Terveys ja hygienia: Jätevedessä on bakteereja, viruksia ja muita taudinaiheuttajia. Puhdistus estää vesivälitteisten tautien, kuten ripulin ja koleran, leviämisen uimavesiin tai talousveden raaka-aineeksi käytettäviin vesistöihin.
- Pohjaveden suojelu: Erityisesti haja-asutusalueilla jätevedet voivat pilata pohjaveden juomakelvottomaksi, jos niitä ei käsitellä asianmukaisesti.
- Kiertotalous: Nykyaikaiset puhdistamot, kuten HSY:n Viikinmäki, ottavat talteen ravinteita ja tuottavat prosessin sivutuotteena biokaasua energiaksi sekä lietettä mullaksi.
Suomessa jäteveden puhdistusta ohjaa ympäristönsuojelulaki, joka velvoittaa puhdistamaan vedet ennen niiden laskemista luontoon.
Tekoälyä on käytetty tekstin tuottamiseen erityisesti nostolaatikoiden sekä jätevedenpuhdistamoon liittyvien tietojen osalta.
Minne vastuullisuusryhmä veisi teidät seuraavaksi tutustumaan?
Ota yhteyttä ryhmämme puheenjohtajaan Mikkoon (mikko.valimaa@partio.fi) ja ehdota kohdetta! Olet myös lämpimästi tervetullut mukaan vastuullisuusryhmän jäseneksi kaudelle 2026-2027.
Lippukuntien vastuullisuusvastaaville suosittelemme myös vastuullisuusverkostoon liittymistä.