Uusmaalaiset seikkailivat Unkarissa Explorer Beltillä

25.8.2017,

Explorer Belt (EB) on kuukauden kestävä seikkailu, jonka aikana partiolaiset vaeltavat pareittain 200 km vieraassa maassa ilman ennalta sovittuja majapaikkoja, elektroniikkaa tai omaa ruokaa. Kymmenen päivän vaelluksen lisäksi 40 hengen matkaryhmä kiertää kohdemaata bussilla ja tutustuu paikalliseen kulttuuriin sekä partiolaisiin. EB järjestetään kahden vuoden välein aina eri kohdemaassa.

Tänä vuonna Explorer Belt järjestettiin 28.6.-28.7. Unkarissa. Matkalle osallistui kuusi uusmaalaista partiolaista, osallistujina olivat Hanna Koskikallio (Keravan Korvenpojat), Janita Pirinen (Keravan Korvenpojat), Anni Rossi (Kirkkonummen Metsän­kä­vi­jät) ja Matti Sippola (Kantvikin Tulen­te­ki­jät). Vaellusta olivat järjestämässä aiemmin itsekin EB:lle osallistuneet Bea-Lina Holmberg (Tuuspartio) ja Jani Lavonen (Klapaset). 

– Rankka, 25 kilometrin vaelluspäivä helteessä oli takana ja tajusimme, ettei meillä ollut jäljellä riittävästi ruokaa. Unkarin maaseudulla kaupat eivät olleet enää auki lauantai-iltapäivästä emmekä tienneet vielä, missä tulisimme seuraavan yön nukkumaan, kertoo Explorer Belt -partiomatkalta juuri palannut Anni Rossi.

Vaellus täynnä yllätyksiä

– Eniten minua kiehtoi EB:ssä vaellus sekä se, että EB:llä pääsee sisälle vieraaseen kulttuuriin tutustumalla paikallisiin, toisin kuin turis­ti­mat­koilla on ehkä tottunut, Matti aloittaa. Vaelluksella tätä pääsikin kokemaan: EB-vaelluksen henkeen kuuluu, että matka selviää osallistujille päivä kerrallaan ja vaelluksella pyritään elämään paikallisten keskellä, usein majoittumalla heidän koteihinsa tai telttailemalla heidän takapihoillaan.

– Paikalliset saattoivat esimerkiksi kutsua meidät illallistamaan heidän kanssaan, Matti kertoo. Käytännössä vaellus oli toteutettu niin, että 16 vaellusparia aloittivat vaelluksensa 2.7. eri puolilta Unkaria ohjeenaan vain määränpää, jossa heidän tulisi olla kymmenen päivän kuluttua.

– Lähdimme vaellusparini Isabellen kanssa etsimään yöpaikka Gyepükaján-kylästä, Anni jatkaa tarinaansa.

– Parin epäonnisen kohtaamisen jälkeen eräs sujuvasti englantia puhuva mies kutsui meidät luokseen. Hän ja hänen siskonsa tarjosivat meille paljon maukasta ruokaa ja mukavaa juttuseuraa. Heidän ystävänsä veivät meidät myös upealle, syrjäiselle ja visusti vain paikallisten tiedossa olevalle kuumalle lähteelle.

EB:llä ei voikaan koskaan tietää mihin päätyy. Györin keskustassa sijainnut huonepakopelin huone oli puolestaan Matin ja hänen vaellusparinsa Timon mukaan erikoisin paikka, jossa he pääsivät yöpymään.

Toisinaan paikalliset ihmettelivät, mikä saa partiolaiset lähtemään tällaiselle reissulle.

– Jos teillä on kuukausi lomaa, niin miksette lähteneet Balille, tokaisi eräs hämmentynyt unkarilainen saksaksi. EB:n yllätyk­sel­lisyys kuitenkin vetää seikkai­lun­ja­noisia partiolaisia puoleensa.

– EB vaikutti ainut­laa­tui­sella seikkailulta. Eniten minua kiehtoi juurikin kohdemaahan ja uuteen kulttuuriin tutustuminen kattavasti ja poikkeavilla tavoilla sekä omien mukavuus­ra­jojen rikkominen, Anni selittää.

Maaliin perille päästyään vaeltajilla oli paitsi lukuisia tarinoita kerrottavaan, mutta myös hienoja oivalluksia. Anni tiivistääkin kokemustaan:

– Vaellus oli avartava kokemus. Vaelluksen aikana opin paljon Unkarin kulttuurista, ihmisistä ja maisemasta. Lisäksi vaelluksella opin itsestäni uusia asioita, kuten sen, miten siedän yhtäaikaista henkistä ja fyysistä rasitusta. Sain myös paljon lisää rohkeutta. Unkarilaiset olivat vilpittömän avuliaita, lämpimiä ja kiinnostuneita meistä. Vaelluksella oli luotettava ja tukeuduttava vieraisiin ihmisiin. Siellä todella tajusin, että suurin osa ihmisistä ei halua tehdä pahaa toiselle. Vaellus haastoi pohtimaan, miten itse oikeasti toimisi, jos joku tulisi kysymään vastaavasti apua, kuten majapaikkaa. Vaelluksella myös oppi tarttumaan reippaammin tilaisuuksiin!

Kiertoajelu ympäri Unkaria

Vaelluksen lisäksi matkaan kuului kiertoajelu bussilla ympäri Unkaria. Suosikikseen Matti nostaa vierailun tippu­ki­vi­luo­lassa Pohjois-Unkarissa. Kahden kilometrin reitti syvällä maan uumenissa oli jotain, mitä koti-Suomessa ei pääse kokemaan. EB:n yllätyk­sel­lisyys jatkui myös kiertoajelulla, mikä oli jäänyt erityisesti Annin mieleen:

– Hieno kokemus oli, että aamulla ei oikeasti tiennyt, mitä päivä toisi tullessaan.

EB muutti varmasti jokaisen matkalle lähteneen käsitystä Unkarista.

– Ehkä hienointa oli päästä kuulemaan maan tavoista ja historiasta paikallisten itsensä kertomana. Se antoi myös näkökulmaa siihen, millaista Unkarissa on nykyään, kertoo Matti. Unkarissa ei ole esimerkiksi mitenkään tavatonta, että kommunismin jäänteenä osa saa eläkkeensä posteljoonin kotiovelle kantamana – käteisenä.

Parhaana asiana EB:llä Matti ja Anni molemmat pitivät uskomattoman vaellus­ko­ke­muksen lisäksi ryhmää, jolla reissuun lähdettiin. Annin mukaan upeaa oli koko matkaporukan yhtenäisyys ja tiivis, hyvä henki. Osallistujat olivat 18-28 -vuotiaita partiolaisia erilaisista taustoista ympäri Suomea.

– Siitä huolimatta – tai ehkä juuri sen takia – meistä hitsautui aivan mieletön porukka, Matti lisää. Kaikkia matkalle lähteneitä yhdistikin uteliaisuus, uskallus heittäytyä ja kipinä seikkailuun.

Lisätietoa Explorer Belt:stä löytyy www.explorerbelt.partio.fi -sivulta. Seuraava EB järjestetään vuonna 2019. Valokuvia ja lisätietoja EB -seikkailusta myös: www.kantvi­kin­tu­len­te­kijat.fi.

Teksti: Matti Sippola ja Anni Rossi

Artikkelikuva: Bea-Lina Holmberg

Kuva: Anna Hakala

Juttu on muokattu Kirkkonummen Sanomissa ja Kantvikin Tulentekijöiden nettisivuilla ilmestyneen jutun pohjalta.

Ohjelmatapahtumat, Uutiset, Vaeltajat , , , , , , ,

Aiheeseen liittyvää

Kommentoi